Puutarhalaatikko
Julkaistu 12. marraskuuta 2020
Joskus on mukava nousta tietokoneelta ja tehdä jotain käsillään. Huomasin että vanha muovinen puutarhalaatikkomme alkoi hajota käsiin, ja koska nurkista löytyi ylimääräisiä lautoja ja pari saranaa, ajattelin kokeilla onnistuisinko nikkaroimaan näistä jonkinlaisen laatikon.
Varoituksen sana: En ole mikään ammattilainen ja työkalutkin ovat puuttellisia, joten valmistaudu kummallisiin työtapoihin. Viimevuosien aikana olen rakentanut vain hiekkalaatikon lapsillemme.
Käytin Blenderiä laatikon suunnittelussa. Tässä yritän epätoivoisesti saada saranoita sopimaan suunnitelmaani.
Saranat olivat lisäksi turhan paksut, joten annoin niiden maistaa vasaraa ja ruuvipenkkiä.
Tässä syntyy pohja. Hiekkalaatikosta tuli hieman vänkyrä, joten päätin että kun seuraavan kerran rakennan jotain, käytän puristimia ja kuormaliinoja ennen kuin pistän yhtäkään ruuvia paikoilleen.
Olin tyytyväinen lopputulokseen.
Seuraavaksi seinät...
Tässä hieman pystykoristuksia, jotka peittävät ruuvit ja muut viritykset.
Kuten sanoin, työkalut olivat puutteelliset. Ensimmäisen saranan kolon teko oli tuskaa, mutta sain sen lopulta tehdyksi. Seuraavaa koloa vasten kävin ostamassa taltan.
Sarana sopii muuten hyvin, mutta ruuvien reiät tulevat olemaan aivan liian lähellä reunaa. No, toivotaan että se kestää, koska en keksinyt oikein muutakaan tapaa.
Kansi.
Saranoiden ruuvien saaminen kanteen oli hieman hankalaa, koska sisemmät pystylaudat peittävät niiden reiät. Mutta onneksi puristimet auttavat tähänkin.
Nyt se alkaa näyttää valmiilta.
Ostin vähän ketjua ettei kansi rävähdä täysin auki. Saranat tuskin kestäisivät sitä.
Lisäsin hieman tummanruskeaa puunsuojaöljyä. Ulkonäkökin koheni, mutta syksyinen ilma oli aivan liian kostea eikä öljy tahtonut kuivua ollenkaan. Lopulta laatikko kansineen piti raahata pieneen kylpyhuoneeseemme ja siellä hoidin myös toisen kerroksen maalaamisen.
Valmista! Siitä tuli tosin hieman liian iso tähän kohtaan... Ja ovi osuu siihen... Ja kansi osuu aitaan... 😬 Mutta olen silti ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tämä oli mukavan erilainen projekti ja samalla tuli opittua uusia asioita.
Kuvien ottamisen jälkeen nöyrryin pistämään pienen ja ruman valkoisen pehmikkeen jotta kansi ei jättäisi jälkiä oveen.